keskiviikko 11. helmikuuta 2015

1012 - About a Boy






Onko mitään pahempaa kuin joutua noidan ruokalistalle? Kyllä on, jos joutuu noidan ruokalistalle teininä. En tiedä teistä, mutta minulle palaaminen 14-vuotiaaksi olisi painajaista. Dean saa kokea tämän, kun hän muuttuu taikaiskusta takaisin teiniksi ja meinaa joutua noidan pataan.

Dean kipuilee pahasti Kainin merkin kanssa, ja hän on eristänyt itsensä täysin bunkkeriin tutkiakseen kaiken mahdollisen, mitä voi Kainin merkistä tutkia. Sam pysyy veljensä rinnalla ja uskoo häneen, koska Sam nyt vaan on tällä kaudella juuri niin mahtava.


Mutta sitten pojat tutkivat tapausta jossa ihmisiä katoaa ja vain vaatekasa jää jäljelle ja niin Dean muuttuu teiniksi. Hyvää tässä on se, että teini-ikäistä Deania esittää taas loistava Dylan Everett, joka on kuin ilmetty nuorempi Dean. Ja Kainin merkki on poissa, mikä saa Deanin harkitsemaan teiniksi jäämistä. Huonoa tässä on se, että Dean on teini. Tämä tarkoittaa kyseenalaista musiikkimakua, heppiä joka tekee mitä haluaa milloin haluaa (miten tämä eroaa aikuisen Deanin vastaavasta?) ja sitä ettei Dean saa ajaa eikä juoda. Ja siitäkös Dean harmistuu, sillä ellei se ole tähän mennessä tullut selväksi niin totean että Dean on aika lailla alkkis.


Lapsia popsiva noita ei olekaan kuka tahansa noita, vaan Hannun ja Kertun tarinasta tuttu. Ja itse Hannu on hänen apulaisenaan, täysin vapaaehtoisesti ja mielellään. Hän jopa auttoi aikoinaan noitaa pistämään Kertun lihoiksi ja osallistui illalliselle. Viehättävää, suorastaan. Noita myös tuntee Rowenan ja mainitsee olevansa Yhdysvalloissa noitien vanhimpien lähettämänä, hakemassa Rowenaa oikeuden eteen. Toivottavasti saamme kuulla tästä juonesta pian lisää.


Onneksi Dean ja Sam pistävät nämä molemmat pois päiviltä ja Dean onnistuu palauttamaan itsensä aikuiseksi. Hänen kanssaan siepattu nuori nainen nimeltä Tina puolestaan jää nuortuneeseen kehoonsa, mutta Tina ei pistä tätä pahakseen. Hän pitää tätä uutena mahdollisuutena elämään, jonka hän mokasi ensimmäisen kerran melko ruhtinaallisesti.


Tässä jaksossa oli kaikki hyvät ainekset kohdillaan. Oli vakava tarinan pohjavire, uhkaava viikon pahis, hyvää kemiaa kaikkien hahmojen kesken ja kiinnostavia ajatuksia. Dylan Everett oli todella hyvä nuorena Deanina, ja hänen ja Jared Padaleckin yhteistyö oli todella hyvää. Minä näin edessäni Samin ja Deanin, vaikka toista esitti eri näyttelijä.

Pinnallisten huomioiden osio:

Kukkaiskukkia ja avaruusolentoja. Just.


Viikon sitaatti:
Dean kuvailee 14-vuotiasta kroppaansa: I got no grass in the infield.
Liikaa informaatiota. 

Sam ottaa rennosti kovat otteet käyttöön. Koska olemme viimeksi nähneet tällaista?


Taylor Swift, Dean. Taylor. Swift. En tuomitse, vaikka haluaisin. Tuo biisi on minunkin salainen paheeni.


2 kommenttia:

  1. Dylan Everett on loistava! Sen takia melkein toivoisi enemmänkin kohtauksia Deanin ja Samin nuoruudesta. :)

    Taylor Swiftin kappaleen soiminen tuntui varsinaiselta pohjannoteeraukselta Supernaturalilta, mutta toisaalta siinä saatiin herkullinen kohtaus aikaiseksi ja onhan tuo Shake it off hyvä kappale. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monissa arvosteluissa on sanottu, että jos Jensen Ackles haluaisi joskus lähteä sarjasta, Dylan Everettin tuominen mukaan olisi hyvä keino toteuttaa tämä.
      Minusta taas tämä Taylor Swift -veto on ihan taattua Supernaturalia. Siksi minun oli pakko pistää video ensimmäiseksi.

      Poista

Kiva kun jätät kommentin!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails