perjantai 17. lokakuuta 2014

1002 - Reichenbach





Tämä jakso jatkaa suoraan siitä, mihin "Black" jäi. Sam on yhä Colen vankina ja saamme tietää, miksi Cole on viettänyt ison osan elämästään metsästäen Deania. Kun Cole oli noin 14-vuotias, Dean tappoi hänen isänsä ja Cole näki tämän kaiken. Isä oli todennäköisesti jonkinlainen hirviö ja Deanin aikeet olivat hyvät, mutta Colen vihan ymmärtää silti. Dean teki viattomasta lapsesta isättömän. Colen tarina jätetään sopivasti auki, sitä tullaan selvästi seuraamaan aika pitkään.



Dean puolestaan tekee yhä sitä mitä hän normaalistikin tekisi, mutta moraalittomammin ja kusipäisemmin. Toisin sanoen, hän juo, tappelee ja katselee strippareita. Siinä missä normaalisti olemme nähneet Deanin kohtelevan strippareita kunnioittavasti ja asiallisesti, niin nyt hän käy käsiksi. Ja sen jälkeen hän mukiloi hymy huulilla portsarin joka tulee väliin. Juu ei, Dean, ei noin.


Eikä häntä ihan noin vaan kontrolloida, sen saa Crowley huomata. Crowleyn alkuperäinen ajatus on ollut tehdä Deanista oma palkkamurhaajansa, joka käy listimässä niitä ihmisiä jotka sielunsa myyneet toivovat listittävän mutta Deanpä tekee ihan oman päänsä mukaan. Ja vaikka se on julmaa ja rumaa ja omalla tavallaan kauheaa, niin siinä on silti jotain mahtavaa. Mahtavaa siksi että tässä nähdään Dean joka on oman itsensä herra eikä kenenkään leikkikalu. Kamalaa siksi että hän on oikeasti aika kylmä ja julma.



Mutta voi Crowley parkaa, kun nyt noin menettää rakastajaehdokkaansa bestiksensä. Olisi kannattanut miettiä tämä koko asia hieman pitemmälle ja tajuta ettei parisuhteessa voi muuttaa toista vaan hänet pitää ottaa vastaan sellaisena kuin hän on.


Sam puolestaan saa tässä jaksossa lähinnä uhrin osan. Niin se joskus on, mutta hänen käsivartensa tarinaa pohjustetaan tässä vielä lisää. Mitä Sam oikein teki käsivarrelleen? Ja miksi hän arkailee puhua siitä? Kuten viime jaksossa näimme, myös Sam on luisunut pimeälle puolelle etsiessään veljeään. Paha olo minulle hänen puolestaan tulee, Sam on aika huonossa kunnossa.


Castiel ja Hannah jatkavat matkaansa halki Amerikan ja Castiel voi yhä huonommin ja huonommin. Koska sympaattinen ja ihmisyyttä yhä paremmin ymmärtävä Hannah välittää Castielista (kuinka vahvasti, se jää nähtäväksi), hän on valmis matkustamaan Metatronin luo tekemään sopimusta Castielin enkeliesanssin palauttamiseksi. Minua ei kiinnosta nähdä Metatronia yhtään sen enempää kuin on pakko, mutta tässä hän onnistui olemaan ihan siedettävä. Hän on yhä itseään täynnä oleva härnäävä idiootti, mutta jotenkin rauhallisempi nyt. Castiel ei suostu siihen että Hannah tekee sopimuksia ja on valmis kohtaamaan kuolemansa. Mutta minä luulen, että Hannahilla on jotain suunnitelmia takataskussaan.



Sam saa viimein Deanin kiinni ja kuljettaa veljensä bunkkeriin. Kuten ensi viikon jakson trailerista näemme, se ei mene ihan suunnitelmien mukaan ja Dean vetää täyden Hohto-moodin päälle. Huh, kestääköhän sitä jaksoa katsoa?

Pinnallisten huomioiden osio:

Jakson nimi Reichenbach viittaa Reichenbachin putouksiin, jossa Sherlock Holmes kohtasi arkkivihollisensa professori Moriartyn ja näennäisesti kuolemansa Arthur Conan Doylen tarinassa. Tässä jaksossa kohdataan muutamia arkkivihollisia.


Samin käsi on paketissa koska Jared Padalecki loukkasi käsivartensa painiessaan eräässä conissa Osric Chaun kanssa. Hyvänen aika, joidenkin ihmisten pelkkä olemassaolo aiheuttaa vaaraa heille itselleen ja heidän ympäristölleen. :-D


Mikäpä muu biisi strippiklubilla soisi kuin Warrantin "Cherry Pie"? Se on soinut tässä sarjassa strippiklubilla kerran aiemmin. Kuka muistaa, koska?


Tuo Crowleyn lasissa oleva pieni talikko on hulvaton.


Pisteet sarjalle siitä, että se onnistui kääntämään jo tämän sielunmyymis-tilanteen vaimoa yksipuolisesti syyllistävästä molempia osapuolia syyllistäväksi.


Olisiko kannattanut valita hieman uskottavampi peitenimi, Sam? :-D


Dean lyö Crowleya. Hieno hetki. Suorastaan kaunis.


Tämä tappelu oli hienosti toteutettu.


Viikon sitaatti:
Sam: This thing's filthy.
Dean: It's just a car Sam.
Sam: It's just a car? Wow, you really have gone dark.

Nyt kyllä! Vain auto, muka! Kuinka hän kehtaa! Olen pöyristynyt! Kuuletteko, pöyristynyt!

2 kommenttia:

  1. Warrant soi aiemmin Deanin unessa jaksossa The Song Remains The Same. Deanin nolostuminen Annan ilmestyessä jäi mieleen. :D Kiitos muuten tästä blogista! On kiva lukea suomeksikin Supernaturalista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Oikea vastaus. Mahtava kohtaus. Anna, miten minä häntä ikävöinkään.
      Ja ole hyvä. Tervetuloa lukijaksi!

      Poista

Kiva kun jätät kommentin!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails