perjantai 14. elokuuta 2009

0222 - All Hell Breaks Loose, Part 2


PAM! Toinen tuotantokausi loppuu kunnon tykitykseen. Tähän jaksoon onkin ympätty paljon tavaraa, joka käydään läpi suorastaan intensiiviseen tahtiin.

Sam on kuollut, vaan ei kuopattu. Mutta kuollut hän on. Kuin kivi. Ja Dean ei kestä, hän on valmis heittämään pyyhkeen kehään, antamaan maailman loppua ja haistattamaan paskat kaikelle ja kaikille. Kuulostaako tutulta? Mutta nyt hän tekee sen oikeasti.


Jos Metallicar olisi oikea nainen tai sellainen auto, joka pystyy kontrolloimaan omia toimintojaan, hän olisi iskenyt jarrut pohjaan, ylikuumentanut moottorinsa, dumpannut bensat tienvarteen ja poksauttanut kaikki neljä rengastaan puhki. Mitä tahansa, jotta Dean ei olisi päässyt siihen tienristeykseen. Tosin Dean olisi vain kävellyt loppumatkan, mutta silti.

Mutta sinne se Dean vaan meni ja teki sen pirun sopimuksen sen pirun demonin kanssa, joka oli niin fiilareissa saadessaan hänet viimein kynsiinsä. Dean on niin surun, epätoivon ja itseinhon murtama, että hän pelaa suoraan demonien pussiin. Onneksi hänelle tarjotaan myöhemmin tilaisuus korjata tämä erhe, minkä hän toivottavasti tekeekin. Ja saa hieman itseluottamusta siinä sivussa.


Koska kuten Bobby niin ihanan huolestuneena ja murtuneena Deanille sanoo, hänen huono itsetuntonsa on niin käsittämätön juttu. Vaan ei kuitenkaan, sillä olihan Deanillä isänään kusipää-John. Ja Winchesterit ovat tärähtänyttä porukkaa. Se on tässä tullut aika selväksi.


Ellen Harvelle saapuu paikalle elossa ja voimissaan, auttaa Bobbya ja poikia todella paljon, osoittaa olevansa osa tiimiä, ja katoaa tämän jakson jälkeen teille tiettymättömille kahdeksi tuotantokaudeksi. Kun CW-kanavan johtaja Dawn Ostroff halusi Supernaturalin kolmannelle kaudelle kaksi naispäähenkilöä, jostain kumman syystä Rubyn rinnalle ei ajateltu Elleniä. Vaan sitä vitun brittiämmää. Vieläkin ketuttaa. No, brittiämmä on kuollut ja kuopattu, Ellen ei. Oikeus on voittanut.


Samalla kun helvetin portit aukeavat, aukeaa Samin tie kohti väistämätöntä. Ja se lähtee siitä, kun hän ampuu Jaken. Hän luulee tekevänsä oikein tappamalla tämän eikä tajua että Jake on se, joksi hän on muuttumassa, hän luulee tekevänsä hyvää kun vannoo auttavansa Deanin pois sopimuksesta hinnalla millä hyvänsä, mutta tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Oi Sam, voi Sam. Mikään ei voi sinua enää pelastaa. Ja se särkee sydämeni.


Minua ei haitannut yhtään, että Azazel kuoli tässä jaksossa, Deanin ja Johnin haamun yhteistyöllä. Ei John aivan kamala ole, kun tämän onnistui viemään loppuun asti kuolemansa jälkeenkin. Azazelin etsintä oli osa ensimmäisen ja toisen kauden suurempaa juonta, nyt astuvat muut asiat esiin.


Tästä on hyvä jatkaa kolmannelle kaudelle. Nähdään siellä!


Pinnallisten huomioiden osio:

Sam on juuri herännyt kuolleista ja hän näyttää siltä, kuin olisi herännyt todella pahan ryyppyputken jälkeen. Voin kuvitella, että se tuntuu samalta.


Dean vaan jaksaa hymyillä ja katsoa tulevaisuuteen vaikka sai juuri turpiinsa ja möi sielunsa. Niin sitä pitää!


Huh, onpa täällä kuuma.


Autopornoa.

2 kommenttia:

  1. Kähää, Winchesterit ON aika tärähtänyttä porukkaa mutta ajattele missä seurassa ne hengaa ;O) Ja kyllä, olen ihan samaa mieltä Deanista, se raasu on jotenkin niin käsittämättömän huonolla itsetunnolla varustettu herkku ettei mitään rajaa, toisaalta luojan kiitos että on ja pelasti veljensä, eihän tästä muuten mitään tulisi!!

    VastaaPoista
  2. No ei tästä mitään tulisi ei, mutta on tämä Winchesterin perheen pakkomielle tämän itseuhrautuvaisuuden suhteen silti aika julmaa katsottavaa. Siis ne ovat niin riippuvaisia toisistaan, että se on jo aika sairasta.

    Toivon, että he pääsevät tässä asiassa jonkinlaiseen terveeseen tasapainoon.

    VastaaPoista

Kiva kun jätät kommentin!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails